Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010

Veikkaus Oy:n 70-vuotisjuhlavuosi oli menestyksekäs. Veikkauksen vahva tuloskehitys oli poikkeuksellista rahapelimarkkinoilla, joita painoi talouden yleinen heikko tilanne. Kasvun taustalla on systemaattinen panostus asiakassuhteisiin sekä asiakastiedon tehokas hyödyntäminen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.

Veikkaus saavutti 1 689,9 milj. euron liikevaihdon, joka on yhtiön historian korkein. Edellisvuodesta kasvua oli 132,3 milj. euroa (+8,5 %). Nopeinta kasvu oli verkkopelaamisessa (+25 %). Onnistuneen verkkouudistuksen tavoitteena oli kasvattaa liiketoimintaa vastuullisesti ja tarjota turvallinen pelivaihtoehto uusille kohderyhmille.

Veikkauksen tilikauden tulos oli 503,7 milj. euroa (+7,5 %). Hyvään tuloskehitykseen vaikutti keskeisesti se, että liikevaihto kasvoi erityisesti hyväkatteisissa peleissä.

Tuloksesta Veikkaus luovutti 462,7 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriölle jaettavaksi suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle. Tuloksen ja tuloutetun summan erotuksen, 41,0 miljoonaa euroa, ministeriö jakaa edunsaajille myöhemmin erikseen päätettävällä tavalla. Tilivuoden aikana aikaisemmilta vuosilta kertyneitä jakamattomia voittovaroja maksettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle 30,0 milj. euroa.

Tuloutuksen lisäksi yhtiö maksoi valtiolle kertomusvuonna arpajaisveroa 76,1 milj. euroa (+4,9 %). Veikkaus ei ole arvonlisäverovelvollinen, eikä sen takia voi vähentää tavara- ja palveluostoihinsa sisältyviä arvonlisäveroja. Veikkauksen maksamien arvonlisäverojen määrä oli yhteensä 22,3 milj. euroa (+11,5 %).

Lottopelit kasvun vauhdittajina

Veikkauksen pelit jaetaan motiivitiloittain haaveiluun (lottopelit ja jokerit), harrastamiseen (urheilupelit) sekä jännitykseen (Keno, eBingo, Syke ja arvat). Liikevaihto kasvoi katsauskaudella kaikissa peliryhmissä. Haaveilun liikevaihto oli 762,4 milj. euroa (+9,7 %), harrastamisen 381,7 milj. euroa (+3,5 %) ja jännityksen 545,8 milj. euroa (+10,5 %).

Haaveilupelien liikevaihdon nousuun vaikutti erityisesti lottopelien Lisävoittoluokkien (LottoPlus ja VikingPlus) saavuttama suosio. Lisävoittoluokkien yhteenlaskettu myynti ylsi 82,6 milj. euroon. Viking Loton liikevaihdon nousua (+17,0 %) vauhditti alkuvuodesta usean viikon ajan kohonnut onnennumeropotti, joka ylsi suurimmillaan 15 milj. euroon. Vuoden 2009 lopulla toteutetun jokeripelien uudistuksen myötä Keskiviikko- ja Lauantai-Jokerien liikevaihto nousi katsauskaudella 98,3 milj. euroon (+17,3 %).

Veikkauksen toiseksi suosituimman pelin Kenon liikevaihto kohosi 346,5 milj. euroon (+4,2 %). Muista jännityspeleistä myös uudistuneet nettiarvat menestyivät hyvin vuosimyynnin yltäessä 34,6 milj. euroon (+31,8 %). Syyskuussa tehdyn verkkouudistuksen yhteydessä myyntiin tuli kaksi uutta peliä, eBingo ja Syke. Erityisesti eBingon suosio ylitti ennakko-odotukset. Sitä pelattiin yli miljoonalla eurolla viikossa, ja loppuvuonna liikevaihtoa kertyi 19,7 milj. euroa.

Urheilupeleissä vahvaa kasvua nähtiin erityisesti Pitkävedossa (+12,6 %). Lisääntynyt kohdemäärä, palautusprosenttien nosto sekä kesän jalkapallon MM-kisat nostivat liikevaihtoa suosituimmassa vedonlyöntipelissä.

Ennätysmäärä voittoja pelaajille

Katsausvuonna pelaajille jaettiin pelivoittoina kaikkiaan 888,0 milj. euroa (+12,2 %). Marraskuussa tehtiin voitonmaksuhistoriaa, kun yhtenä päivänä Kenon pelaajille maksettiin voittoja yhteensä 10,2 miljoonaa euroa. Tämä oli pelipanoksiin nähden kymmenkertainen euromäärä.

Asiamiehille maksetut myyntipalkkiot olivat 85,1 milj. euroa (+3,2 %). Arvonta- ja tulosinformaatiokulut olivat 10,6 milj. euroa (+1,3 %) ja kuponki- ja arpakustannukset 7,5 milj. euroa (-5,9 %). Tuotemainontaan käytettiin 14,7 milj. euroa (+10,5 %), johon sisältyy mediatilaostoja 10,1 milj. euroa ja tuoteinformaation jakamista 0,1 milj. euroa. Pelikohdeyhteistyön kustannukset olivat 3,6 milj. euroa (-1,8 %).

Hyvää tuloskehitystä vastuullisesti

Veikkauksen vahva tuloskehitys perustuu kykyyn yhdistää mahdollisimman hyvin vastuullisuus asiakaslähtöiseen toimintaan ja kiinnostaviin tuotteisiin. Veikkaus tarjoaa asiakkailleen turvallisen väylän pelaamiselle. Tämä merkitsee vahvaa kuluttajansuojaa ja tarpeelliseksi katsottua pelaamisen rajoittamista.

Vastuullisen rahapelaamisen edistämistä tukevien toimenpiteiden kulut olivat vuonna 2010 yli 3,8 milj. euroa (+6,6 %). Näillä toimenpiteillä Veikkaus edistää joko omassa liiketoiminnassaan tai yhteistyössä sidosryhmien kanssa rahapelaamisen vastuullisuutta ja rehellisyyttä sekä lisää tietoisuutta kansallisesta rahapelijärjestelmästä ja sen merkityksestä.

Veikkauksen tyyppiselle yhtiölle vastuullisuus ei liity ainoastaan pelaamiseen, vaan kokonaisvaltaiseen vastuullisuuteen kuuluu myös vastuu ympäristöstä. Siksi yhtiö on sitoutunut ympäristöohjelmaansa ja päästöjen vähennyksiin. Hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään 35 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoden 2013 loppuun mennessä. Katsausvuonna Veikkauksen ympäristövastuu sai tunnustusta, sillä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY palkitsi Veikkauksen Luonnonvarojen säästäjä 2009 -tunnustuksella. Palkinto myönnettiin pitkäjänteisestä työstä jätemäärien vähentämiseksi.

Arpajaislaki uudistui

Uudistettu arpajaislaki tuli voimaan lokakuun alussa. Laissa säädettiin muun muassa 18 vuoden ikärajasta ja markkinoinnin rajoituksista. Rikoslakiin lisättiin uusi arpajaisrikosta ankarampi rahapelirikos. Markkinointirajoitukset kieltävät haitallisten pelien markkinoinnin sekä ilman rahapelilupaa toimeenpantavien rahapelien tarjoamisen. Veikkaukselle rajoitukset merkitsevät muun muassa vedonlyönnin ja nettiarpojen tuotemainonnan lopettamista. Näistä peleistä voi antaa vain tuoteinformaatiota.

Suomen valtio lähetti syksyllä tiedoksiannon arpajaislain toisesta vaiheesta Euroopan komissioon. Toisessa vaiheessa on tarkoitus säätää muun muassa lakiin perustuvasta eli legaalista monopolista sekä luvallisten rahapeliyhtiöiden välisen työnjaon tarkistamisesta. Kannanotossaan komissio ei kyseenalaistanut yksioikeusjärjestelmää, mutta epäili monopolin osapuolten kilpailevan keskenään. Komissio kysyi joulukuussa Suomen valtiolle antamassaan huomautuksessa muun muassa, miten kilpailu edistää monopolin tarkoituksena olevien asioiden saavuttamista. Yksinoikeuden oikeuttamisperusteet liittyvät pelaajan suojelemiseen ja rikollisuuden estämiseen.

Katsausvuoden muut keskeiset tapahtumat

Veikkaus avasi uudistetun verkkopelipalvelun syyskuun alussa. Täysin uudenlaisen ulkoasun ja monipuolistuneen sisällön lisäksi Veikkaus julkaisi kaksi uutta peliä: yhteisöllisen eBingon ja onnenpeli Sykkeen. Uudistuksella Veikkaus pyrkii turvaamaan liikevaihdon tasaisen kasvun myös sähköisessä jakelukanavassa, jonka osuus kokonaismyynnistä on jo 26 %. Uudistuksen jälkeen verkkopelaamisen viikkomyynti lisääntyi keskimäärin 1,9 milj. eurolla. Sekä rekisteröityneiden asiakkaiden määrä että pelaamisaktiivisuus on tavoitteiden mukaisesti nousussa erityisesti nuorien aikuisten keskuudessa (18-39-vuotiaat).

Veikkauksen hyvän tuloskehityksen perustana on laaja asiakastieto ja -tuntemus. Rekisteröityneiden asiakkaiden määrä nousi katsausvuonna yli 1 223 000:een (+13,6 %). Veikkauksen asiakkaaksi rekisteröityi kuukausittain noin 16 400 suomalaista. Rekisteröityneen pelaamisen osuus oli 43,7 % kokonaismyynnistä (38,0 % vuonna 2009), ja rekisteröityneistä lähes 91 % pelasi tunnistautuneena vuoden aikana. Veikkauksen asiakasohjelma valittiin vuoden asiakkuusohjelmaksi marraskuussa järjestetyllä Kanta-asiakasforumilla.

Osoituksena pitkäjänteisestä kehitystyöstä Veikkaus voitti niin ikään Suomen laatupalkinnon 2010. Laatupalkinnon lisäksi Veikkaukselle myönnettiin Laatukeskuksen 5 tähden Recognised for Excellence -tunnustus. Kilpailuarvioinnin mukaan Veikkaus on osoittanut useita erinomaisuuden tunnuspiirteitä toiminnassaan, kuten visionäärinen, innostava ja vastuullinen johtajuus, henkilöstö menestyksen tekijänä sekä kumppanuuksien rakentaminen. Lisäksi Veikkaus on oman toimialansa pioneeri ja esikuvaorganisaatio.

Kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen ovat tärkeä osa Veikkauksen toimintaa. Yhteistyön avulla edistetään liiketoiminnan kehittämisen ohella muun muassa kansallisen rahapelitoiminnan vastuullisuutta. Toimitusjohtaja Risto Nieminen valittiin marraskuussa kansallisten rahapeliyhtiöiden maailmanjärjestö (WLA) puheenjohtajaksi kaksivuotiselle kaudelle. Järjestöön kuuluu kaikkiaan 147 rahapeliyhtiötä 92 eri maasta.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta keskittyi verkkouudistukseen sekä asiakkuuteen

Tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan yhtiö käytti kertomusvuonna 7,1 milj. euroa (+44,9 %). Katsausvuonna keskeiset tuotekehityspanostukset kohdistuivat uusiin verkkopeleihin eBingoon ja Sykkeeseen sekä verkkopelipalvelun uudistukseen.

Veikkauksen omassa tutkimustoiminnassa keskityttiin erityisesti asiakastiedon ja asiakaskäyttäytymisen analysointiin. Ulkopuolisessa tutkimuksessa on tärkeässä asemassa Pelitoiminnan tutkimussäätiö, jonka toimintaa Veikkaus rahoittaa. Tutkimussäätiö edistää monitieteistä tutkimusta rahapelaamisesta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Säätiö jakoi katsausvuonna 185 350 euroa muun muassa rahapeleihin liittyvän kulttuurien tutkimuksen sekä talous- ja sosiaalitieteen aloille.

Henkilöstöä motivoi oman työn merkitys yhteiskunnalle

Veikkauksen palveluksessa oli toimintavuoden päättyessä 364 henkilöä, joista 326 oli kuukausipalkkaista ja 38 osa-aikaista toimihenkilöä. Valtaosa (94 %) oli vakituisessa työsuhteessa. Henkilökunnasta naisia oli 199 ja miehiä 165 (Yhtiön henkilöstötunnusluvut vertailuvuosineen on tarkemmin kuvattu yhteiskuntavastuuraportin Henkilöstö-osiossa).

Kertomusvuoden aikana yhtiön palvelukseen tuli 36 uutta henkilöä, 10 siirtyi eläkkeelle, palveluksesta erosi 15 henkilöä ja kahden henkilön määräaikainen työsuhde päättyi. Keskimääräinen vaihtuvuus katsausvuonna oli 8,7 % (6,3 % vuonna 2009).

Veikkaus panostaa henkilöstön hyvinvointiin monin tavoin. Henkilöstön jaksamista tuetaan muun muassa kattavan työterveyshuollon, työsuojelun ja TYKY-toiminnan avulla. Työhyvinvointia edistetään myös varhaisen puuttumisen mallilla. Sairauspoissaolopäiviä kertyi katsausvuonna keskimäärin 10,0 henkilöä kohden vuoden aikana (10,5 vuonna 2009) ja sairauspoissoloihin johtaneita työtapaturmia oli kolme.

Suomen parhaat työpaikat -henkilöstötutkimuksen mukaan 83 % veikkauslaisista oli sitä mieltä, että Veikkaus on hyvä työpaikka. Henkilökuntaa motivoi oman työn merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle. He ovat tyytyväisiä Veikkauksen tarjoamiin etuihin ja koulutusmahdollisuuksiin.

Veikkauksessa käytiin marras-joulukuussa yhteistoimintalain mukainen YT-menettely, jonka lopputuloksena yhtiön organisaatiota muutettiin merkittävästi. Viisitoista henkilöä (20 %) siirtyi esimiestehtävistä asiantuntijoiksi. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena kolme työntekijää irtisanottiin ja työpaikkojen määrä vähenee kaikkiaan noin viidellätoista seuraavan vuoden aikana. Muutoksilla Veikkaus tavoittelee kustannustehokkuutta, organisaation toimivuuden paranemista ja resurssien optimaalista kohdentamista.

Vuonna 2010 yhtiön henkilöstökulut olivat 27,6 milj. euroa (+5,8 %). Henkilöstökuluista palkkojen osuus oli 21,3 milj. euroa ja lakisääteisten henkilöstövakuutuksien, vapaaehtoisten eläkekulujen sekä henkilösivukulujen 6,3 milj. euroa. Veikkauksen palkitsemisjärjestelmä koskee koko henkilökuntaa ja sen eri muodot on vahvasti kytketty yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Valvonta ja riskienhallinta

Arpajaislain (1047/2001) mukaan yhtiön raha-arpajais-, veikkaus- ja vedonlyöntitoimintaa valvoo sisäasiainministeriön poliisihallitus. Veikkauksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan malli perustuu COSO ERM -viitekehykseen. Riskienhallinta on integroitu yhtiön toiminnan suunnittelun prosesseihin siten, että strategisiin tavoitteisiin ja liiketoiminnallisiin tavoitteisiin liittyvät riskit ja yhtiön varautuminen niihin tulevat säännöllisesti tunnistetuksi ja arvioiduiksi.

Pitkän aikavälin epävarmuustekijöistä merkittävimmiksi koetaan lainsäädännön ja suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittymiseen sekä ICT- ja tietojärjestelmiin liittyvät seikat.

Vuonna 2010 keskeisimmät riskit koskivat verkkopelipalvelun uudistukseen liittyneitä aikataulullisia ja toiminnallisia epävarmuustekijöitä. Myös arpajaislain uudistukseen liittyvät riskit, kuten lain käsittelyn aikataulu ja lain vaikutus rahapelikenttään, muodostivat merkittävän epävarmuustekijän (Yhtiön valvonta ja riskienhallinta on kuvattu tarkemmin Corporate Governance 2010 -katsauksessa).

Tulevaisuuden näkymät

Veikkauksen visio on olla maailman paras rahapeliyhtiö vuonna 2013. Visio ohjaa toimintaa kohti erinomaista suorituskykyä. Keskeiset tavoitteet vision saavuttamisessa ovat tehokas kysynnän kanavointi, tuottavuus, omistaja-arvon kehittyminen sekä vastuullinen tuloksenteko.

Tuloksen kasvua tavoitellaan vastuullisesti erityisesti asiakaskannan laajentumisen avulla sekä kanavoimalla pelaamista pelaamisen hallinnan näkökulmasta vähäriskisiin peleihin. Tunnistautuneen pelaamisen määrää pyritään kasvattamaan edelleen. Yhtiö panostaa vahvasti sekä sähköisen että perinteisen myyntikanavan kehittämiseen.

Arpajaislain toisen vaiheen käsittely jatkuu eduskunnassa vuonna 2011. Laki vaikuttaa keskeisesti yksinoikeuden jatkuvuuteen, jolla on suurin vaikutus markkinaosuuteen, kannattavuuteen ja toimintamalleihin. Veikkaus pitää tärkeänä, että yksinoikeus toteutetaan johdonmukaisesti ja toiminta järjestetään mahdollisimman tehokkaasti, ja rahapelitoiminnan edunsaajien kannalta oikeudenmukaisesti.

Operatiivisen toiminnan merkittävimmät haasteet ovat kasvavat asiakastapahtumamäärät sekä järjestelmän rakenteen monimutkaistuminen asiakastarpeiden tyydyttämiseksi. Avaintuotteisiin tehtävien uudistusten onnistuminen sekä niiden vaikutus asiakasmääriin, liikevaihtoon ja kannattavuuteen muodostavat epävarmuustekijän tulevan vuoden tavoitteille.

Valtion talousarvioon kirjattu veikkausvoittovarojen tuottoarvio vuodelle 2011 on 515,8 milj. euroa, josta tuloutustavoitteen osuus on 469,6 milj. euroa. Lisäksi edellisten vuosien jakamattomista voittovaroista yhtiö tulouttaa 46,2 milj. euroa. Tuloutustavoite on tämän hetken tietojen mukaan saavutettavissa.

Hallituksen esitys voiton käyttämisestä

Hallitus esittää, että Veikkaus Oy:n tilikauden 2010 voitosta eli 503 723 938,77 eurosta yhteensä 462 723 938,77 euroa luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle ja 41 000 000,00 euroa siirretään jakamattomiin voittovaroihin.